Suoraan sisältöön

Uudella valvontasovelluksella ehkäistään onnettomuuksia ja sujuvoitetaan palotarkastuksia

Maakuntauudistus siirtää vastuun pelastustoiminnasta maakunnille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa 18 maakunnassa on vuoden 2021 alusta alkaen oma pelastuslaitos. Uudistus tarjoaa oivan tilaisuuden niin toimintatapojen kuin järjestelmien uudistamiselle ja yhtenäistämiselle. Vimanan vastuulla on yhteisen ohjelmiston luominen pelastuslaitosten valvontatoimintaan.

Projektipäällikkö Matti Sipilän mukaan pelastuslaitoksien valvontasovellustietojärjestelmän rakentamisessa haetaan hyötyjä kolmesta kulmasta.

“Ensinnäkin uudella ohjelmistosovelluksella tiedot saadaan kerättyä koko valtakunnan kattavasti. Laajempi tietopohja tarkoittaa tehokkaampia mahdollisuuksia riskipohjaiseen valvontatoiminnan suunnitteluun. Toiseksi toimintatapoja saadaan yhtenäistettyä ja parhaita käytänteitä jaettua, kun kaikki Suomen pelastuslaitokset siirtyvät käyttämään samaa ohjelmistoa. Kolmanneksi ohjelmistoon saadaan tuotua uusia ja parannettuja ominaisuuksia, esimerkiksi laajempia mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin”, Sipilä listaa.

Sipilän mukaan pelastuslaitosten valvontatoiminta on viimeisen vuosikymmenen ajan suuntautunut yhä vahvemmin riskipohjaiseen suunnitteluun. Taustalla vaikuttaa vuonna 2011 uudistettu pelastuslaki.

“Ennen uutta lakia valvontatoiminta perustui siihen, että mentiin kohteisiin ja tarkastettiin, onko kaikki kunnossa. Nykyään panostetaan yhä enemmän toiminnan suunnitteluun riskipohjaisesti eli analysoidaan dataa ja päätellään, missä kohteissa riski on kohonnut ja minne kannattaa panostaa. Esimerkiksi jos useammassa tietyn alan tuotantolaitoksessa on havaittu samoja ongelmakohtia, on onnettomuusriskiä pienennettävä ohjeistuksella tai tarkastuskäynneillä myös muilla vastaavilla laitoksilla.”

Vimanan suunnitelmissa oleva valtakunnallinen ohjelmisto tuo nyt eri järjestelmiin hajaantuneen tiedon yhteen. Esimerkiksi onnettomuuksista on kerätty tilastotietoa vuodesta 1996 asti. Nyt myös valvontatoiminnan tiedot saadaan valtakunnallisesti ja ne pystytään yhdistämään onnettomuustietoihin ja siten arvioimaan riskejä sekä suuntaamaan toimenpiteitä laajempaan tietoon pohjaten.

Sovelluksen tavoitteena on myös helpottaa palotarkastajien työtä. Ohjelmistoa uudistetaan ja sen käyttömahdollisuuksia laajennetaan sekä sujuvoitetaan. Uudistus voi näkyä myös asiakkaalle saakka yhtenäisempinä toimintatapoina: naapurissa ei enää hoidetakaan asioita eri tavalla, vaan palvelu on yhdenvertaista.

130 000 valvontakäyntiä vuodessa

Ohjelmiston ytimessä on valvontakäynti. Kaikki tarvittavat tiedot ja toimenpiteet saatetaan saamaan järjestelmään aina kohteen taustatiedoista ja tarkastuskäynnin kulusta korjaustoimenpiteiden määräämiseen ja seurantaan. Järjestelmä kulkee myös tarkastajan mukana mobiililaitteessa. Asiakas voi asioida järjestelmän avulla sähköisesti eli esimerkiksi varata aikaa tarkastuskäynnille, täydentää kohteen tietoja tai liittää valokuvia määrätyn korjaustoimenpiteen suorittamisesta.

Prosessin sujuvoittamisen merkitys ei ole mikään pikku juttu, sillä pelastuslaitoksilla on valvottavia kohteita noin kolme miljoonaa ja valvontakäyntejä tehdään vuosittain noin 130 000. Valvontasovelluksen käyttäjiä on pelastuslaitoksilla noin 3 000, joista 700 käyttää järjestelmää päivittäin. Sipilä korostaakin järjestelmän suunnittelussa pelastuslaitoksissa jo tehdyn määrittelytyön merkitystä.

“Pelastuslaitokset ovat tehneet jo ennen Vimanan perustamista keväällä 2017 laajan määrittelytyön uudelle sovellukselle. Toimintatapojen yhtenäistämistä on tehty jo vuosia ja nyt saadaan ohjelmisto tukemaan tehtyä työtä. Vimana jatkaa nyt suunnittelua yhteistyössä pelastuslaitoksien ja sisäministeriön pelastusosaston kanssa tavoitteenaan luoda ohjelmisto, läpiviedä sen käyttöönotot ja sitten jatkaa sen tukea ja kehitystä palveluna. Koko ajan huomioidaan myös Vimanan muut projektit, kuten tiedolla johtamisen hanke sekä tietoverkkoratkaisut, jotka tulevat palvelemaan myös pelastuslaitoksia”, painottaa Sipilä.


Lisätietoa: 

Matti Sipilä, matti.sipila@vimana.fi

 

 

 

 

Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy rakentaa maakuntien menestystä digitaalisilla palveluilla. Yhtiö tarjoaa maakunnille digitalisaatioon liittyviä asiantuntija- ja kehityspalveluita sekä hankkii markkinoilta ja yhteistyökumppaneilta tarvittavia ICT-ratkaisuja. Vimana on kesällä 2017 perustettu valtio-omisteinen osakeyhtiö, joka toimii valtiovarainministeriön ohjauksessa. Maakuntauudistuksen astuessa voimaan 90 prosenttia Vimanan omistuksesta siirtyy maakunnille. Yhtiössä työskentelee 35 osaajaa.