Suoraan sisältöön

Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan yhdessä kestävää ratkaisua tietojärjestelmien viestintään 

Etelä-Pohjanmaan alueella on suunniteltu ja kehitetty keskitetty ratkaisu viestien välitykseen tietojärjestelmien kesken. Ratkaisu mahdollistaa eri palveluita tarjoaville toimijoille yhteisen tiedonvälityskanavan keskitettyihin viestipalveluihin – esimerkiksi kansalliseen Suomi.fi Viestit –palveluun. Vimanan asiantuntijat ovat olleet mukana tukemassa projektia.

”Olemme käyttäneet tässä kehittämistyössä olemassa olevaa integraatioalustaa, Ensemblea, ja laajentaneet sen käyttöä yhteiseksi integraatio- ja viestinvälitysalustaksi. Ensemblestä on mahdollista toteuttaa myös integraatiot Suomi.fi-palvelukokonaisuuteen”, kertoo Tiina Leikkari, joka toimii Etelä-Pohjanmaan Suomi.fi-kokonaisuuden projektipäällikkönä.

Mukana projektissa ovat olleet maakuntasuunnittelun julkiset palvelut, kuten terveyspalvelut koko Etelä-Pohjanmaan alueelta, julkiset terveyskeskukset, keskussairaala, sosiaalipalvelut, ensihoito, ympäristöterveydenhuolto ja myös muita toimialoja.

Pitkät yhteistyön perinteet  

Etelä-Pohjanmaalla on jo pitkät perinteet yhteistyössä toimimiseen. Keskitetyn ratkaisun tulee palvella kaikkia alueen sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajia, joten yhdessä toimiminen on koettu luentavaksi tavaksi toimia. Yhteistyöstä on löydetty myös konkreettisia hyötyjä.

”Yhteistyötä tehdessä jokaisen toimijan ei tarvitse ratkaista samoja ongelmia erikseen ja tällä tavoin pystymme toimimaan alueellamme tehokkaasti”, pohtii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pääarkkitehti Teemu Haukilehto.

Yhteistyötä on tehty alueen sisäisten toimijoiden lisäksi myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa kuten muiden sairaanhoitopiirien, maakuntien valmisteluorganisaatioiden sekä Vimanan Suomi.fi-palveluiden ja Suomi.fi-viestit-palvelun käyttöönottoprojektin kanssa.

”Olemme saaneet Vimanan kautta asiantuntijuutta liittyen esimerkiksi tietosuojatasojen määrittelemiseen. Vimana on tiedottanut myös yhteisistä asioista ja järjestänyt läpikäyntejä isompien IT-toimittajien kanssa, niin että jokaisen organisaation ei ole tarvinnut erikseen keskustella ja neuvotella järjestelmätoimittajien kanssa. Toki jokainen alue ja organisaatio pohtii asioita myös omasta näkökulmastaan”, pohtii Leikkari.

Keskitettyä hyötyä  

Integraatioratkaisua ei Etelä-Pohjanmaalla luotu varsinaisesti minkään uuden tarpeen vuoksi, vaan Suomi.fi-käyttöönoton edistäminen yhteistä keskitettyä ratkaisua kehittämällä, tuntui enemmänkin luontevalta tavalta toimia. Keskitetysti rajattu ja hallittu ratkaisu parantaa tuotetun palvelun laatua, sillä yhdessä tekeminen helpottaa esimerkiksi valvontaa ja arkistointivelvoitetta.

”Yhteinen integraatioalusta auttaa myös pieniä organisaatioita, joilla ei käytännössä olisi teknisiä valmiuksia tällaiseen, sillä integraatioalustat ovat kalliita ja monimutkaisia käyttää. Kun meidän alueellamme on käytössä yhteinen Ensemble-viestinvälitys, niin pienten organisaatioiden ei tarvitse huolehtia monitoroinnista tai monesta muustakaan asiasta”, kertoo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pääsuunnittelija Timo Lilja.

Myös useiden organisaatioiden resursseja on säästynyt, kun asiat on voitu tehdä yhdessä vain kertaalleen sen sijaan, että jokainen toimija työstäisi ratkaisua tahoillaan.

”On hyvää ja tehokasta, että Suomessa asiat tehdään yhteen kertaan, niin että asioita ei tarvitse tehdä joka päivä uudestaan”, kertoo pääarkkitehti Haukilehto.

Yhdessä kehittäminen ja asiakaslähtöisyys luovat kestävää pohjaa  

Etelä-Pohjanmaan integraatioratkaisun suunnittelussa on huomioitu joustavuus monellakin tapaa. Esimerkiksi mahdollinen maakuntalakien voimaantulo otettiin huomioon ja toisaalta myös tilanne, että maakuntia ei syntyisi.

”Integraatioratkaisun malli on ollut koko ajan siirrettävissä riippumatta siitä, olisiko maakuntia perustettu vai ei. Tämä malli toimii ja on yhteensopiva molempien skenaarioiden kanssa”, Haukilehto summaa.

Projektia on hallittu kokonaisuutena siten, että teknologisten ratkaisujen lisäksi keskiössä ovat myös käyttäjät. Kestävää pohjaa ratkaisulle on luonut siis asiakas- ja käyttäjälähtöinen lähestymistapa.

”Jos tuodaan vain yksi uusi järjestelmä muiden rinnalle, niin se helposti vain lisää työtä eikä helpota sitä. Mukana on ollut myös toiminnan muuttamista, kuten lähes kaikissa ICT-projekteissa yleensä on, ja kun sen hoitaa hyvin, niin se auttaa paljon! Eli samalla kun olemme miettineet teknisiä ratkaisuja, olemme myös vahvasti kuljettaneet mukana kokonaisuutta – prosessia, toimintaa ja toiminnan muuttamista”, pääarkkitehti Teemu Haukilehto pohtii.

Monistettava malli?  

Vimanan integraatioarkkitehti Mikko Issakainen on toiminut yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan osaajien kanssa ja kokee yhteistyön olleen antoisaa. Issakainen pohtii, että myös muut organisaatiot voisivat hyötyä Etelä-Pohjanmaan ratkaisusta, vaikka se ei täysin sellaisenaan olisikaan monistettavissa.

Samoilla linjoilla on myös Etelä-Pohjanmaan Haukilehto:

”Näen, että jokainen toimija on vähän erilainen, mutta ehkäpä Etelä-Pohjanmaan ratkaisua voisi käyttää esimerkkinä ja miettiä mitkä osat näistä soveltuvat käytettäväksi omalle toiminta-alueelle – ja mitä voitaisiin ehkä tehdä eri tavalla.”

“Etelä-Pohjanmaan integraatioratkaisu on hieno tapausesimerkki, joten tiedonjakaminen siihen liittyen voi hyödyttää myös muita organisaatioita. Ideoiden kierrättäminen edistää aina yhteistä tekemistä!” Issakainen tiivistää lopuksi.